Eilen tein nämä korvikset, mutta en tiennyt mitä nimi niille antaisi?.... Pää löi tyhjyyttä.... Ei siis mitä...
Kun eilen aamulla lähdin töihin ulkona oli satanut yön aikana uutta puuterilunta,... se oli niin kevyt,... kävellessä lumi lenteli ympäriinsä, laskeutui hitaasti takaisin maahan. Se oli niin lumoavan enkelimaista.
Kun tulin töistä kaivoin helmikätköistä särövuorikristallit esille ja nämä hopeaputket. Ostin ne kauan aika sitten, mutta ei osannut tehdä niille mitään. Nyt ne vain putkahtivat minun eteen ja päätyivät näihin korvakoruihin. Halusin niistäkin tehdä kevyet... enkelimäiset... ja ne ovatkin sitä.
Tänä aamuna (2.2.2012) se uutinen sitten tuli, jonka vähän niin kun odotinkin, levottoman yön jälkeen. Minun rakas isä on lähtenyt enkelin matkaan, suru on valtava. Vietin äidin kanssa koko päivän, hän on meidän luona nyt jonkun aika. Haluan että hän muuttaisi meille, mutta todellisuus on se että hänelle täytyy järjestä oma huone... ja siitä meillä yksinkertaisesti ei ole. Eli onko nyt sitten uuden asunnon etsiminen... ei..siitä nyt täällä hetkellä en ainakaan jaksa. Täytyy nyt mennä päivä kerralla.
Enkeli tuli.. kauniit korvikset ja lämmin osanotto suruusi..
VastaaPoistaOsanotto suruunne..<3 korvikset ovat kyllä kauniit, enkelit. :)
VastaaPoistaJaksamista sinulle. Korut ovat niin kauniit.
VastaaPoistaOtan osaa. Kokemuksesta tiedän, että suru on suuri. ;o(
VastaaPoistaJaksamisia!
VastaaPoista