Korukoplan koruhaasten nro. 11 sivutuotanto

Tässä teille pieni päiväkirjakooste mitä kaikkea kiva tuli kokeiltua kun tein Korukoplan koruhaasteen 11.
Oli niitä muitakin väkerryksiä, mutta purin ne ennen kun kamera hyppäsi käteen.

Tämä oli ihan kiva, mutta kaulalle se on lian leveä, joten ajattelin jatkaa siitä rannekoruksi asti. Ehkä olisi pitänyt kaventaa tai lisätä jostakin reunasta, että koko juttu menisi kaarevaksi.
Tässä minulle tuli mieleen käärmeennahkakuvio. Itseasiassa hyvin helppo tehdä ja laskeutuu tosi nätisti ja niin hyvä tuntuinen, ihan kun silkkiä. Katsotaan milloin pääsen sen käsiksi uudestaan ja minkälainen lukko?  Siitä ehkä jäämme odottamaan.

Juu, sitten väkersin tällaisen vekottimen. Löysin sen omasta korukirjasta ja kyllä niitä netistäkin löytyy, mutta tähän hätään en halunnut osta sellaista. Joten otin varastosta laudan pätkä (jäi sauna remontista tervaleppä. Ei kai tarvitse niin kallista tuhlata sellaisen), neljä kulmarauta (myös omasta varastosta) ja ne kiinni lautaan ja itseasiassa siihen täytyy ehkä joku kerta vaihtaa metalliset spiraalipätkät. Nythän siinä on vaan ruuvit, mutta kyllä tämäkin ajaa asian.

Tämäkin alkuväkerrys on purettu, sain sen oikein pituiseksi, mutta se ei laskeutunutkaan niin hyvin kaulassa. Joten mönkään meni sekin juttu.

Kirjojen plaraus tuotti jotakin ja löysin tällaisen. Tämänkin oli kiva tehdä, kunhan ei mene väreissä sekaisin.

Sain vaan 10 cm pätkän, sitten tuli sellainen tilanne että aika rupesi loppumaan kesken. Piti keksiä jotakin yksinkertaista.
Löysin helmikätköissä tämä oranssivärisen kiven, en tiedä mikä se on? Sain sen helmitilauksen yhteydessä ehkä vuosi sitten. Kerran yritin siitä tehdä jonkaluinen riipus, mutta kiven reikä on sen verran pieni ja niin lähellä reunusta, etten voinut siitä kyttää. Nyt se on sitten saanut kunniapaikan ja itseasiassa miten enemmän siitä katson siitä enemmän alan pitää siitä. Mikä onnen potku!!!

Uskokaan pois, tässäkin riipuksessa meni pari ilta (torstaina 10.11.2011 klo 01.20 riipus oli valmis, juu klo 6.00 soi kello ja töihin). Ei ollut ihan helpommasta päästä tämä juttu, mutta tulipa sekin kokeiltua. Puolivälissä meinasin ettei tästä tuu yhtikäs mitään. Sisällä jokin huusi "Nyt luovutat ja tuut nukkumaan". Ehkä se oli toinen puolisko, joka nukkui alakerrassa ja lähetteli minulle telepattisia ajatuksia. En luovuttanut.
Pidin tiukasti neulasta kiinni ja poimin yksi helmi kerrallaan. Jossakin blogissa oli "Siemenhelmien hengitys opas". Pahus! En tiennyt tästä, kun tein tämän riipuksen. Siitä olisi nimittäin paljonkin apua. Ensi kerralla olen viisaampi.

Sen verran näitä helmiä jäi, päätin tehdä rannekorun, katsotaan mitä tästäkin projektista tulossa.

Olkaamme kärsivällisiä kun teette koruja (siemenhelmistä), ei enää paineita. 

Ai niin Joulu on tulossa. 

Että silleen.

Terveisin,  Koralli