AINOA MUSTA

Miten voi olla kun pikkujoulut lähestyy ja tietenkin haluaa laittaa jotakin ihanan kiva päälle. Se jotakin mitä ei pidetään ihan joka päivä. Sitten kun sellainen mahdollisuus tule niin laitetaan se ainoa väri MUSTA. Voi olla että kaupatkin myy juuri siitä AINOA MUSTA tai minä en näe muuta väriä kun MUSTA. Tänäkin vuonna mietin mitä väriä voisin laitta kaulakorulle, juu ja korupöydällä juuri se MUSTA. Ahh. Mutta kun se on niin ihanaa värikin. Nyt en ehdi edes vaihtaa muuhun värin vaikka haluaisin.

Tämä koru itseasiassa on tehty jo viime vuonna. Yksi mies osti omalle kullalle häälahjaksi. Niin se yleensä alkaa, ensi rannekoru ja sitten kaulakoru jne. Ihanaa ajatus.

 Tässä kaulakorussa musta säröakaattia ja hopeahelmet. Valitettavasti rannekorusta en löytänyt kuva. En edes muista olenko ottanut.

Voi siskot. Korujahan ei ole koskaan liika. Niin kun kenkiä ja laukkuja... kelloja... jne. Kelle mitäkin.
Yksi päivä kaivoin korulippani (niitä on 2, sitten vielä peili ja koruteline ja siellä sun täällä pussukoita ja paikkoja jossa korujen ei pitäisi järjen mukaa olla) ja tarkistin onkohan mitä kiva löytyisi ja löytyyhän sieltä vaikka mitä, jopa sellaista mitä ei kuuluu sinne. Löysin jopa oman kellolippani jossa on kellokokoelmani. Monista kelloviisarit näyttivät väärän ajan ja paristot lopussa. Loppujen lopuksi ajattelin ehkä voisin viedä ne kaikki kerralla paristovaihtoon, mutta kun rupesin laskea kelloja niitähän oli 14 kappaletta ja yksi rannessa. Hui kamala, kallistahan tästä on tulossa. Täytyy pyytä paljousalennus, niin kun korkokengistä saa kun vaihtaa korkojen laput tai sellainen leimapassi. "Joka 5 kelloparistovaihto on ilmainen!"

Tarkistakaa kelloparistot!