torstai 13. lokakuuta 2011

Isoäidin reseptillä


Nämä värikkäät kvartsit ja Bali hopea sulassa sovussa tutkimassa isoäidin keittokirja.
Keittiöstä jo kantautuu kattiloin kolina ja herkullinen tuoksuu kutittaa nenäni. Taisi olla nälkä kun ruoka on mielessä, aina voi maistaa pieni pala herkkua vaikka ei olekaan nälkä. Mitä siitä sanotaan että jälkiruualle on olemassa toinen vatsalaukku. Sinne mahtuu.
Aika yleistä että kun olemme ravintolassa monet jättävät herkut pois. Ei nyt. En jaksaa. Tule vastattua tarjoilijoille.
Pitäisikö tehdä ensi vuodelle lupaus? Sen verran harvoin käydään ravintolassa niin jälkiruoka täytyy ainakin mahtua, noh tai jälkijuomakin käy.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti